Väite kansanmurhasta

”Kansanmurha” on oikeudellinen termi. Sen soveltuvuus Gazan sotaan on kiistanalainen. Tämä kirjoitus esittelee oikeudellisen määritelmän ja osapuolten kannat ottamatta kantaa lopputulokseen.

Oikeudellinen määritelmä

Vuoden 1948 yleissopimus joukkotuhontarikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi luettelee tekoja, kuten ryhmän jäsenten surmaamisen, vakavan ruumiillisen tai henkisen vahingon aiheuttamisen, sellaisten elinolojen aiheuttamisen, joiden tarkoituksena on aiheuttaa ryhmän fyysinen tuhoutuminen, syntyvyyden estämisen ja lasten pakkosiirrot. Teko lasketaan vain, jos se on tehty tarkoituksena tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä sellaisenaan kokonaan tai osittain. Tuomioistuimet pitävät tämän tarkoituksen todistamista keskeisenä kysymyksenä. Suuri kuolonuhrien määrä ei sellaisenaan ratkaise sitä.

Tausta

Hamasin johtamat taistelijat hyökkäsivät 7. lokakuuta 2023 Etelä-Israelin yhteisöihin ja armeijan tukikohtiin. Israelin virallisten lukujen mukaan kuolleita oli noin 1 200, ja 251 ihmistä vietiin panttivankeina Gazaan. Israel aloitti sen jälkeen sotilaskampanjan Gazassa. Israelilaisten viranomaisten mukaan sen tavoitteena on kukistaa Hamas sotilaallisena voimana ja saada panttivangit takaisin. Heidän mukaansa Israelin puolustusvoimat (IDF) antavat varoituksia ennen iskuja, päästävät avustuksia Gazaan ja ovat toteuttaneet panttivankien pelastusoperaatioita, ja Hamas taistelee siviilialueiden sisältä, myös sairaaloiden ja koulujen läheltä.

Kannat

Etelä-Afrikka nosti Kansainvälisessä tuomioistuimessa Israelia vastaan kanteen, jossa väitetään kansanmurhasopimuksen rikkomista. Israel kiistää väitteen. Tuomioistuimen väliaikaisia toimenpiteitä koskevat määräykset eivät olleet ratkaisu siitä, tapahtuiko kansanmurha. Irlanti pyysi tuomioistuinta tulkitsemaan yleissopimusta laajemmin. Anti-Defamation League ja muut oikeudelliset tarkkailijat sanovat, ettei Israelin toiminta täytä kansanmurhan oikeudellista kynnystä. Muut juristit ja järjestöt ovat eri mieltä. Heidän mukaansa sodan kaava, siviilikuolemien määrä ja olosuhteet Gazassa täyttävät sen. Israel ja sen arvostelijat ovat eri mieltä myös siviiliuhrien määristä, avustuksiin kohdistuneiden rajoitusten vaikutuksesta ja siitä, miten israelilaisten viranomaisten lausuntoja tulisi tulkita.

Mitä haastattelut tuovat lisää

Naza: Tositarina on vuonna 2026 valmistunut israelilainen dokumenttielokuva, joka koostuu IDF:n korkea-arvoisten komentajien ja tiedusteluupseerien haastatteluista ja joka on kuvattu osittain yöllä Tel Avivin katoilla. Haastateltavat kuvaavat taistelusääntöjä, joita IDF heidän mukaansa noudatti: isku vaatii arvoasteesta riippuvan hyväksynnän, aseettomia ihmisiä ei maaliteta, ja ”kun on epäilystä, ei ammuta”. Heidän mukaansa arkaluonteiset kohteet, kuten koulut, sairaalat, moskeijat ja klinikat, oli merkitty, ja siviilejä varoitettiin ja kehotettiin lähtemään. Elokuvan voi katsoa maksutta englanninkielisin tekstityksin osoitteessa https://nazadocumentary.com/fi/film.